University of Helsinki
Potilaille
For organizing pages more neatly. Isn’t shown on the site.
Tutkimuksemme
Tutkimuksemme keskittyy rintasyöpään ja erityisesti pyrimme selvittämään voidaanko syöpäsoluille tunnusomaiset syöpägeenit saada toimimaan yhdessä syöpälääkkeiden kanssa siten, että ne ajaisivat syöpäsoluja itsemurhaan eli apoptoosiin.
Meneillään oleva tutkimuslinja sai alkunsa jo vuonna 1994, Juha Klefströmin havaitessa varhaisissa laboratoriokokeissaan että syöpägeeni MYC altistaa syöpäsolut kuolonreseptorien välittämälle itsemurhasignaalille. Tutkimuslinjaa kehitettiin eteenpäin vuosina 1997-2003, Klefströmin työskennellessä tutkijana Lontoossa ja San Franciscossa.
Tällä hetkellä MYC apoptoosia tutkivaan ohjelmaan osallistuu useita tutkijatohtoreita ja väitöskirjatyön tekijöitä. Ohjelmassa tehdään laajaa yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusryhmien kesken sekä toimitaan läheisessä yhteistyössä usean eri lääkeyrityksen kanssa. Tutkimuksen alla on myös uusia lupaavia syöpägeenejä, jotka osallistuvat normaalisti toimiessaan epiteelikudoksen rakenteen muodostumiseen.
Tutkimuksemme oleellisiin työkaluihin kuuluu perinteisten muovimaljalla kasvavien soluviljelmien ja syövän transgeenisten eläinmallien lisäksi suomalaisten rintasyöpäpotilaiden lahjoittama elävä syöpäkudos. Olemme määrätietoisesti kehittäneet yli 10 vuotta uutta menetelmää, jonka avulla potilaan syöpäkudosta voidaan säilyttää elävänä ja kasvattaa jopa viikkoja laboratorio-olosuhteissa. Menetelmä perustuu siihen, että syöpää kasvatetaan muovipintojen sijaan kudosympäristöä mallintavassa kolmiulotteisessa matriksissa tarkoin valitussa kasvunesteessä.
Klefströmin tutkimusryhmä on äärettömän kiitollinen syöpäpotilaille, jotka tukevat tutkimustamme luovuttamalla käyttöömme leikkauksen yhteydessä saatua syöpäkudosmateriaalia. Näin pyrimme yhdessä potilaiden kanssa selvittämään miksi tällainen syöpäkudos syntyi ja mikä on paras tapa päästä siitä kokonaan eroon. Tulevaisuudessa syöpäkudoksen eksplanttiviljelmiä voidaan ehkä käyttää määrittämään mikä on paras henkilökohtainen hoitomuoto syöpäpotilaalle.
Kiitokset tuesta vielä kerran ja pyrimme näiden sivujen kautta tuottamaan suomenkielistä tietoa tutkimuksemme edistymisestä.
Juttuja meistä
Toukokuu 2017
TEHO-hanke tehostaa syöpälääkkeiden kliinistä testausta | Helsingin yliopisto
Helsingin yliopistoHelsingin ja Turun yliopistojen koordinoima hanke ‘TEHO – lääkeaihion pikatie lääkkeeksi’ palkittiin yli 2 miljoonan euron rahoituksella Challenge Finlad -kilpailussa.
Huhtikuu 2017
Syövän surma | Helsingin yliopisto
Helsingin yliopistoElävät kudosnäytteet voivat paljastaa, mikä lääke kukistaa syövän.
Maaliskuu 2017
Afternoon in the Science Basement – Humans in Science
YLE AREENA – TIEDEYKKÖNEN PODCAST
Sarjan nimi: Biologiaa
Mistä on kyse lääketieteen ja bioteknologian ilmiöissä ja menetelmissä? Podcast-sarja avaa lääketieteen ja bioteknologian käsitteitä. Se tuo tietoa siitä, mihin bioteknologia pohjautuu. Käsittelyssä geeniteknologian ja molekyylibiologian asioita sekä uutta synteettistä biologiaa. Molekyylibiologia tutkii solujen molekyylejä, geenejä ja niiden tuotteita proteiineja sekä entsyymejä.
Sarja tuo esiin biologisen maailman monimutkaisuuden – mitä haasteita tutkijoilla on selvitettävänään, jotta esimerkiksi yksilöllinen lääketiede on mahdollista. Sarja muistuttaa muun muassa siitä, että geeniteknologia on mahdollista DNAn on universaalin luonteen vuoksi.
1: Biologiaa: Synteettistä biologiaa, bioinformatiikkaa ja in silico
2: Biologiaa: Koeputkesta klinikkaan – in-vitrosta, ex- ja in -vivoon
3. Biologiaa: Yksilöllinen lääketiede
4. Biologiaa: Mikä on solukuolema?
osa 1: Synteettistä biologiaa, bioinformatiikkaa in silico – mistä on kyse? kesto 17’15
osa 2: Koeputkesta klinikkaan – in-vitrosta, ex- ja in -vivoon kesto 10’23
DNA-tutkijat pureutuvat muinaisiin ihmisiin ja geeniräätälöintiin | Helsingin yliopisto
Helsingin yliopistoEmäspari emäsparilta meistä jokaiseen on kirjoitettu tietoa sekä kaukaisesta menneisyydestämme että välittömästä tulevaisuudestamme. DNA-tutkimus opastaa muinaisen suomalaisen jäljille, ja tarjoaa uusia välineitä geenien uudelleenohjelmointiin.
Helmikuu 2017
Tieteen päivät: Ihmisen muokkaus
Syöpäsäätiö: Syöpägeenien sota
YLE Tiede: Syöpä karannut solukuolemalta – synteettinen biologia pakottaa syövän kuolemaan?
Kuvagalleria
